sokeutuminen

substantiivi

/ˈsokeu̯tuminen/

Johdettu sanasta: sokeutua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä sokeutua

Etymologia

sokeutua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Elisabet tiesi kuitenkin, että hämärteli jo vasemmassakin silmässä, ja kun Kasper toimitti lääkärin, sanoi tämä heille, että Elisabetia uhkaa muutaman vuoden kuluttua täydellinen sokeutuminen ja että kaikesta lukemisesta oli tehtävä jyrkkä loppu.

Arvid Järnefelt, Vanhempieni romaani

Lohdutus. Rakkauden sokeutuminen. Tytön valitus.

Johan Ludvig Runeberg, Lyyrillisiä runoelmia I

Hiljattainen kuuroutuminen ja sokeutuminen alkaa varhaislapsuuden aikana, yleensä kuitenkin niin myöhään, että puheen oppiminen ei esty.

Wikipedia: Mohr–Tranebjaergin oireyhtymä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivisokeutuminen
Genetiivisokeutumisen
Partitiivisokeutumista
Essiivisokeutumisena
Translatiivisokeutumiseksi
Inessiivisokeutumisessa
Elatiivisokeutumisesta
Illatiivisokeutumiseen
Adessiivisokeutumisella
Ablatiivisokeutumiselta
Allatiivisokeutumiselle
Abessiivisokeutumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit