sol­mi­ta

verbi/ˈsolmitɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sol-mi-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: solmu

Merkitykset

  1. (harvinainen)laittaa solmuun; tehdä johonkin solmu tai solmuja; liittää solmullaKengännauhat tulee solmita huolella.
  2. passiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä solmia
  3. passiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä solmita

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Naisten riippumattomasta asemasta seuraa luonnollisesti, kuten oloihin perehtymätönkin voi huomata", sanoin minä, "että nykyjään ei enää solmita avioliittoja muista syistä, kuin rakkaudesta".
— Edward Bellamy, Vuonna 2000 katsaus vuoteen 1887
"Te venetsialaiset ette todella ymmärrä liikeasioita", sanoi hän, kiristäen hurstipussin nyörit, johon hän oli työntänyt rahat, ja solmiten ne ylösnoustessaan.
— F. Marion Crawford, Arethusa
Huivin päät on joko solmittu yhteen esimerkiksi merimiessolmulla tai neljäntuulensolmulla, tai huiviin on pujotettu vogli eli solki, jolloin huivia ei solmita ollenkaan.
— Wikipedia: Partiohuivi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan solmita lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

He solmiaisivat ikuisen liiton, he kulkisivat käsi kädessä kuin kaksi vanhaa ystävää...
— Arvi Järventaus, Kirkonlämmittäjä
Ja Sakari nosti voin paperineen rievulle, solmitsi sen päät ja pisti puntariin.
— Aatto Suppanen, Jutelmia

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

2 694 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
20.5
Reddit
2.7
Tekstitykset
1.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 75 (selvitä)

Yleisimmät: solmia 41 % · solmittu 23 % · solmittiin 15 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin solmita taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsolmiansolmisinolen solminnutolin solminnut
sinäsolmiatsolmisitolet solminnutolit solminnut
hänsolmiaasolmision solminnutoli solminnut
mesolmiammesolmisimmeolemme solminneetolimme solminneet
tesolmiattesolmisitteolette solminneetolitte solminneet
hesolmiavatsolmisivatovat solminneetolivat solminneet
passiivisolmitaansolmittiinon solmittuoli solmittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsolmiaisinolisin solminnut
sinäsolmiaisitolisit solminnut
hänsolmiaisiolisi solminnut
mesolmiaisimmeolisimme solminneet
tesolmiaisitteolisitte solminneet
hesolmiaisivatolisivat solminneet
passiivisolmittaisiinolisi solmittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsolmia—
hänsolmitkoonolkoon solminnut
mesolmitkaamme—
tesolmitkaa—
hesolmitkootolkoot solminneet
passiivisolmittakoonolkoon solmittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsolminnenlienen solminnut
sinäsolminnetlienet solminnut
hänsolminneelienee solminnut
mesolminnemmelienemme solminneet
tesolminnettelienette solminneet
hesolminnevatlienevät solminneet
passiivisolmittaneenlienee solmittu

Infinitiivit

1. infinitiivisolmita
1. inf. pitkä muotosolmitakseen
2. inf. inessiivisolmitessa
2. inf. inessiivi, passiivisolmittaessa
2. inf. instruktiivisolmiten
3. inf. inessiivisolmiamassa
3. inf. elatiivisolmiamasta
3. inf. illatiivisolmiamaan
3. inf. adessiivisolmiamalla
3. inf. abessiivisolmiamatta
3. inf. instruktiivisolmiaman
4. infinitiivisolmiaminen
5. infinitiivisolmiamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisolmiava
Passiivin 1. partisiippisolmittava
Aktiivin 2. partisiippisolminnut
Passiivin 2. partisiippisolmittu
Agenttipartisiippisolmiama
Kieltopartisiippisolmiamaton

Riimit

-olmitɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Solmita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/solmita