Asiasanasto.fi

so­ra­kie­li­nenadjektiivi

/ˈsorɑˌkie̯linen/

sisältää sanat: sora + kieliä

Merkitys

(englanniksi)
  1. 1.burring (that burrs one's R's, i.e. who pronounces them as a uvular sound as opposed to the alveolar trill, the latter being the correct pronunciation in Finnish)

Esimerkkilauseet

Pojat rientävät sisään, mutta suurin heistä, sorakielinen neljäsluokkalainen, joka on niin väkevä ja viisas, että on ansainnut nimen Suomäen Suuriruhtinas — hänen kotinsa on Suomäki —, tulee Villen luo, puhdistaa hänen selkäänsä lumesta, pyyhkii kaulaa, kasvoja, hänelle suopeasti sorauttaa: "Sinä olet urhoollinen!" — ja se merkitsee niin paljon kuin: tästälähin älkööt muut sinuun koskeko, tai paha heidät perii.

Joel Lehtonen, Villi

Uuden lehden puuhaajat olivat tietysti kaikki Kolkkalan sorakieliseen hienolistoon kuuluvia.

Kyösti Wilkuna, Riennon toimitus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisorakielinen
Genetiivisorakielisen
Partitiivisorakielistä
Essiivisorakielisenä
Translatiivisorakieliseksi
Inessiivisorakielisessä
Elatiivisorakielisestä
Illatiivisorakieliseen
Adessiivisorakielisellä
Ablatiivisorakieliseltä
Allatiivisorakieliselle
Abessiivisorakielisettä

Riimit

-ielinen

Kaikki riimit