- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan sorista yhteydessä
- Vanhin tieto
- Kalevala 1835, 1849, 1835
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, etelävepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä
Deskr.-onomat. sanoja, mahdollisesti ainakin osittain samaa alkuperää kuin
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tšorissa ’lorista (vesi)’ |
|---|---|
| karjala | sorie ’sataa kaatamalla; lorista, lotista; porista’, sorissa ’lorista, solista, liristä; soida, helistä’, tšorissa ’sama merkitys, kalkattaa; herua’, sorahtoa ’sorahtaa, särähtää; kurahtaa’, (suomi →) sorakieline ’ärrävikainen, sorakielinen’ |
| lyydi | tšorista ’liristä’ |
| etelävepsä | etelävepsä šorotada ’solisuttaa, porisuttaa, lorottaa’ |
| vatja | šorisa ’kohista, humista; virrata, solista’ |
| viro | sorida, sorada ’solista, lorista, liristä; jaaritella, lörpötellä, juoruta’, soriseda ’solista, pulpattaa’, sorin ’lorina’, sori, sõri (murt.) ’lörpöttelijä’. |
Vertailukohtia
| etelämansi | etelämansi t́śork-, itämansi śorγ-, länsimansi śurr-, pohjoismansi śurγ- ’sama merkitys’ |
|---|---|
| itähanti | itähanti t́orəγ-, etelähanti t́ărə-, pohjoishanti śări- ’juosta (vesi), lorista’ |
| unkari | csurog, csorog ’sama merkitys’ |
| nenetsi | śurmpā- ’juosta’ |
| enetsi | simī (pret.) ’sama merkitys’ |
| selkuppi | sormba- ’tippua, vuotaa’ |
| kamassi | šɯr- ’juosta’. |
Samaa lähtöä voi olla myös sora1 (katso tätä), mikäli tämä on omaperäinen. Jos taas tämän merk. on aikaisemmin ollut ’hirssi’, silloin tässä main. sanat ovat todennäköisesti osaltaan vaikuttaneet sora1 sanan merk:n muuttumiseen. Ko. sanojen ja pore, porista (katso näitä) sanueen kontam:oita lienevät sore (paikoin Kaakkois-Suomi Länsipohja) ’kupla, pore veden pinnalla’, soro (melko laajalti Karjala Savo Kainuu), soronen (paikoin Savo Pohjois-Karjala) ’sama merkitys’
Samaa juurta olevia sanoja
- sorista1786
- sorina1580
- sorahtaa
- sorokieli(nen)