so­ri­na

substantiivi/ˈsorinɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

so-ri-na (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. väkijoukon epäselvästi kuuluva jatkuva puheSorina vaimeni. Saliin tuli hiljaisuus.
  2. monikon essiivi sanasta sora

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Äkkiä hänen korvaansa kuului ihmisäänten sorinaa — ikäänkuin rauhoitteleviin kuiskauksiin sekoittuvaa naisen napinaa; mutta siihen liittyi pikku naurahduksiakin, huokauksia, tukahdutettuja ihmettelyn huudahduksia, aina naisen ääni ylinnä.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Kova, rämisevä ääni kaikui etäältä — hevosten kavioin kopina, jotka lähenivät lähenemistään täyttä neliä — niin, ensin hiljainen, pian yhä voimakkaampi, lopulta satojen huutavain ihmisäänien sorina.
— Wilkie Collins, Valkopukuinen nainen II
Kanavan ja Hiedanrannan Työvalmennusyksiköt, Sorinan ja Kaarisillan Toimintakeskukset ja Nuorten Toimintakeskus Verstas tarjoavat kukin kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja.
— Wikipedia: Mielenterveyskuntoutus Suomessa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sorina lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Yht'aikaa kuului askeleita portaissa ja kiihtyneitten ihmisäänten sorinaa.
— Stein Riverton, Musta tähti
Kuului sekavaa sorinaa, äänekkäitä huudahduksia ja pelilauseita: "Tämän kautta."
— Jalmari Kara, Hottentotit
Väkijoukosta kuului sorinaa ja vastalauseita, mutta siihen paheksuminen jäi.
— Jack London, Susikoira
Hän kuuli ovien paukkuvan, puheen sorinaa, huudahduksia ja jalkojen töminää.
— Zane Grey, Ukkosvuori

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sorista yhteydessä
Vanhin tieto
, 1580
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, etelävepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä

Deskr.-onomat. sanoja, mahdollisesti ainakin osittain samaa alkuperää kuin

Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentšorissa ’lorista (vesi)’
karjalasorie ’sataa kaatamalla; lorista, lotista; porista’, sorissa ’lorista, solista, liristä; soida, helistä’, tšorissa ’sama merkitys, kalkattaa; herua’, sorahtoa ’sorahtaa, särähtää; kurahtaa’, (suomi →) sorakieline ’ärrävikainen, sorakielinen’
lyyditšorista ’liristä’
etelävepsäetelävepsä šorotada ’solisuttaa, porisuttaa, lorottaa’
vatjašorisa ’kohista, humista; virrata, solista’
virosorida, sorada ’solista, lorista, liristä; jaaritella, lörpötellä, juoruta’, soriseda ’solista, pulpattaa’, sorin ’lorina’, sori, sõri (murt.) ’lörpöttelijä’.

Vertailukohtia

etelämansietelämansi t́śork-, itämansi śorγ-, länsimansi śurr-, pohjoismansi śurγ- ’sama merkitys’
itähantiitähanti t́orəγ-, etelähanti t́ărə-, pohjoishanti śări- ’juosta (vesi), lorista’
unkaricsurog, csorog ’sama merkitys’
nenetsiśurmpā- ’juosta’
enetsisimī (pret.) ’sama merkitys’
selkuppisormba- ’tippua, vuotaa’
kamassišɯr- ’juosta’.

Samaa lähtöä voi olla myös sora1 (katso tätä), mikäli tämä on omaperäinen. Jos taas tämän merk. on aikaisemmin ollut ’hirssi’, silloin tässä main. sanat ovat todennäköisesti osaltaan vaikuttaneet sora1 sanan merk:n muuttumiseen. Ko. sanojen ja pore, porista (katso näitä) sanueen kontam:oita lienevät sore (paikoin Kaakkois-Suomi Länsipohja) ’kupla, pore veden pinnalla’, soro (melko laajalti Karjala Savo Kainuu), soronen (paikoin Savo Pohjois-Karjala) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • buzz

Esiintymistiheys

414 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: sorina 41 % · sorinaa 38 % · sorinan 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-orinɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sorina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sorina