sorina

substantiivi

/ˈsorinɑ/

Merkitykset

1.väkijoukon epäselvästi kuuluva jatkuva puheSorina vaimeni. Saliin tuli hiljaisuus.
2.monikon essiivi sanasta sora

sorista + johdin -na

Alkaa kuulua taustalta äänten sorinaa, ja herrat tulevat peräovesta innokkaasti keskustelevana joukkona.

Huutoa kuului hetken, sitten nopeita askelia, ja käytävän ovesta, kun se avautui, muutamia soiton tahteja, etäistä sorinaa.

Tatjana Andrejevna Sorina (, o.s.

414 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24

0.1

Sanomalehdet

0.6

Aikakauslehdet

0.2

Wikipedia

0.0

0.1

Tekstitykset

0.1

Taivutusluokka 12

-orinɑ