spe­si­a­li­teet­ti

substantiivi/ˈspesiɑliˌteːtːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

spe-si-a-li-teet-ti (5 tavua) · 14 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. erityinen vahvuus, taito tai ala, jolla joku on erityisen hyvä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Irene jälleen soittaa pianoa. Spesialiteetti: Sindingin Frühlingsrauschen.
— Gustaf Mattsson, Suomen mies meni Zanzibariin
Tosin me harjoitimme siellä omaa spesialiteettiamme, nimittäin psykologista juoruilua, mikä on juorutaidon korkein aste ja luvallinen vain kirjailijoille, mutta juorulta sekin tuoksui.
— Hella Wuolijoki, Yliopistovuodet Helsingissä 1904-1908
Hän valmistui sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1979 ja suoritti endokrinologian suppean spesialiteetin vuonna 1982.
— Wikipedia: Pertti Mustajoki

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä ranskan spécialité ’spesialiteetti’ ← latinan specialitas ’erikoisominaisuus, erikoisuus’, johdos sanasta specialis ’erikoinen, ominainen’, johdos sanasta species ’laji; käsitys; kuva, ulkomuoto, hahmo; näky, näkö’, johdos verbistä specere ’katsoa, nähdä’.

Englanninkieliset vastineet

  • specialty

Esiintymistiheys

189 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eːtːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Spesialiteetti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/spesialiteetti