Asiasanasto.fi

suhtautuminen

substantiivi

/ˈsuhtɑu̯tuminen/

Johdettu sanasta: suhtautua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä suhtautua

Etymologia

suhtautua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Wilkunan tyylin tunnusmerkit hänen ensimmäisessä teoksessaan ovat siis kertomusten omintakeinen, hiukan maneerimainen rakennesuunnitelma, ulkokohtainen suhtautuminen kuvattavaan, kirjailijaolemuksen syvä vakavuus, kertomatavan vilkas, kiireellinen tahti, tarkka huomiointi ja kielen koruton asiallisuus.

Eino Railo, Kyösti Wilkuna ihmisenä -- kirjailijana -- itsenäisyysmiehenä

Ainoastaan se Annaan suhtautuminen oli vielä tunteista eleillä.

Irmari Rantamala, Kuoleman rajoilla

Kun se vihdoin tuli teattereihin, sen aika oli ohi, kriitikoiden suhtautuminen kylmä, eivätkä katsojatkaan löytäneet sitä.

Wikipedia: Lumisten metsien tyttö

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivisuhtautuminen
Genetiivisuhtautumisen
Partitiivisuhtautumista
Essiivisuhtautumisena
Translatiivisuhtautumiseksi
Inessiivisuhtautumisessa
Elatiivisuhtautumisesta
Illatiivisuhtautumiseen
Adessiivisuhtautumisella
Ablatiivisuhtautumiselta
Allatiivisuhtautumiselle
Abessiivisuhtautumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit