summattomuus
substantiivi/ˈsumːɑtːomuːs/sum-mat-to-muus (4 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: summaton
Merkitys
- se, että on summaton
Esimerkkilauseet
Minä, värjyn veroinen ja tomun rahtu, tauko tuokion ja kiito ijän, kipu hetken ja kauon kaipuu, maailmatko mahdun, niinkuin on aikaa äärien taka ja pysyvää päivän läsnä, rajattomuus ratana ajatuksen ja summattomuus syleillä silmän.Mutta omaa, sydänjuuria riipasevaa ja veriä haikeuttavaa voimattomuuden lamaustakin on samalla rajattomuudella ihmistajuun, kun palaa itseensä ja selvittää ajatuksilleen oman ruumismittaisen mitättömyytensä tällaista summattomuutta kasvoista kasvoihin.Pohjan perän asukkaitten omituinen mielenlaatu, joka yhdistää hellyyden pienimpiinkin ja mielihalun suuruuteen, summattomuuteen asti, on tässä niin hyvin sankarein luonteissa kuin myös tapauksissa kaikin puolin esiintuotu".Etymologia
summaton + johdin -uus
Taivutustiedot
Taivutusluokka 40 (kalleus)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-omuːs
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Summattomuus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/summattomuus