suo­ni­a

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

suo-ni-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: suoni

Merkitys

  1. vetää suonta; peittyä seitin tapaisiin suoniin (etenkin muokattu maa)

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan suoni yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *sHi-nu, vertaa muinaisyläsaksa sena-wa, nykysaksa Sehne ’jänne’, avesta hinu- ’side, kytkyt’.

Aiemmin esitetyt vertailut indoeurooppalainen sanaan *snēų-(e)r (tai »esi-indoeurooppalainen» *sen-, vertaa esimerkiksi muinaisintia snā́van ’jänne, hermo, lihas’, avesta snāvar ’jänne, nuora’, kreikka neũron, latina nervus ’hermo’) ovat äänt. kannalta hylättäviä.

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensōni ’suoni’, elosōni ’valtimo’
karjalasuoni ’suoni, jänne; suoli; puun syy’, suonie ’peittyä seittiin (maa)’, suonistoa ’vetää suonta’
lyydisuoń(i) ’suoni, jänne; suoli; puun syy’
vepsäsoń ’suoni, jänne’
vatjasōni ’(veri)suoni’
virosoon ’(veri-, vesi)suoni; jänne; lihas; ura, uurre, varho’
liivisūoń ’suoni’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamesuodnâ ’jänne, jännerihma; (In Ko Kld T myös) suoni’
mordvasan ’suoni; jänne’
marišün ’jänne’
udmurttise̮n ’sama merkitys’
komise̮n ’suoni; jänne’
etelämansietelämansi tɛ̮̄n, itämansi tān, länsimansi tē̮n, pohjoismansi tān ’suoni, jänne; soittimen kieli’
itähantiitähanti lan, etelähanti ton, pohjoishanti lan, ᴧɔn ’suoni, jänne’
unkariín ’jänne’
nenetsitenʾ ’jänne, jännerihma’
enetsitīʾ ’jänne’
nganasanitaŋa ’sama merkitys’
selkuppitšen
kamassiten
koibaalitan
matoriten ’suoni; jänne’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suonia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suonia