- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä
Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *sHi-nu, vertaa muinaisyläsaksa sena-wa, nykysaksa Sehne ’jänne’, avesta hinu- ’side, kytkyt’.
Aiemmin esitetyt vertailut indoeurooppalainen sanaan *snēų-(e)r (tai »esi-indoeurooppalainen» *sen-, vertaa esimerkiksi muinaisintia snā́van ’jänne, hermo, lihas’, avesta snāvar ’jänne, nuora’, kreikka neũron, latina nervus ’hermo’) ovat äänt. kannalta hylättäviä.
Vastineet sukukielissä (22 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sōni ’suoni’, elosōni ’valtimo’ |
|---|---|
| karjala | suoni ’suoni, jänne; suoli; puun syy’, suonie ’peittyä seittiin (maa)’, suonistoa ’vetää suonta’ |
| lyydi | suoń(i) ’suoni, jänne; suoli; puun syy’ |
| vepsä | soń ’suoni, jänne’ |
| vatja | sōni ’(veri)suoni’ |
| viro | soon ’(veri-, vesi)suoni; jänne; lihas; ura, uurre, varho’ |
| liivi | sūoń ’suoni’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | suodnâ ’jänne, jännerihma; (In Ko Kld T myös) suoni’ |
|---|---|
| mordva | san ’suoni; jänne’ |
| mari | šün ’jänne’ |
| udmurtti | se̮n ’sama merkitys’ |
| komi | se̮n ’suoni; jänne’ |
| etelämansi | etelämansi tɛ̮̄n, itämansi tān, länsimansi tē̮n, pohjoismansi tān ’suoni, jänne; soittimen kieli’ |
| itähanti | itähanti lan, etelähanti ton, pohjoishanti lan, ᴧɔn ’suoni, jänne’ |
| unkari | ín ’jänne’ |
| nenetsi | tenʾ ’jänne, jännerihma’ |
| enetsi | tīʾ ’jänne’ |
| nganasani | taŋa ’sama merkitys’ |
| selkuppi | tšen |
| kamassi | ten |
| koibaali | tan |
| matori | ten ’suoni; jänne’ |