suo­ni

substantiivi/ˈsuo̯ni/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suo-ni (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 8 568. yleisin sana

Merkitykset

  1. (anatomia)elimistössä veren ja imunesteen kulkuteinä toimivia putkia ihmisen elimistössä
  2. kallioperässä kulkeva pitkänomainen malmiokultasuoni

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vene soutavi vähäinen Pitkän pilven rannan päällä, Venosess' on kolme miestä Suonisykkyrät sylissä, Kalvokääröt kainalossa, Kuka lankoa lukevi, Kuka suonta solmeavi, Ken luita sijottelevi, Noissa suonten sortumissa, 10 Jäsenien järkkymissä.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Sorea on suonten vaimo, Suonetar sorea vaimo, soma suonten kehreäjä, sorealla kehrinpuulla, vaskisella varttamalla, rautaisella rattahalla.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Kasvin osien muotoihin kuuluvat esimerkiksi lehden suonien muoto, lehden tapa kiinnittyä varteen, lehden liuskaisuus, lehden laidan muoto ja kukan teriön muodot.
— Wikipedia: Kasvimorfologia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suoni lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Pelkkä ranskalaisen papin näkeminen sai Margueriten suonissa veren jähmettymään.
— Emmuska Orczy, Tulipunainen neilikka
Heidän suonissaan virtaili jaloa verta, jonka pian tuli niin runsaana vuotaa.
— Alexandre Dumas, Monsoreaun kreivitär II
Heti kun sairas laskettiin ammeeseen, tunsi hän elämän virtaavan suonissaan.
— Ilmari Tulimaa, Lumottu maa
Nyt tulin itse yllätetyksi ja hämmästyin niin, että veri oli suonissani hyytyä.
— Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *sHi-nu, vertaa muinaisyläsaksa sena-wa, nykysaksa Sehne ’jänne’, avesta hinu- ’side, kytkyt’.

Aiemmin esitetyt vertailut indoeurooppalainen sanaan *snēų-(e)r (tai »esi-indoeurooppalainen» *sen-, vertaa esimerkiksi muinaisintia snā́van ’jänne, hermo, lihas’, avesta snāvar ’jänne, nuora’, kreikka neũron, latina nervus ’hermo’) ovat äänt. kannalta hylättäviä.

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensōni ’suoni’, elosōni ’valtimo’
karjalasuoni ’suoni, jänne; suoli; puun syy’, suonie ’peittyä seittiin (maa)’, suonistoa ’vetää suonta’
lyydisuoń(i) ’suoni, jänne; suoli; puun syy’
vepsäsoń ’suoni, jänne’
vatjasōni ’(veri)suoni’
virosoon ’(veri-, vesi)suoni; jänne; lihas; ura, uurre, varho’
liivisūoń ’suoni’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamesuodnâ ’jänne, jännerihma; (In Ko Kld T myös) suoni’
mordvasan ’suoni; jänne’
marišün ’jänne’
udmurttise̮n ’sama merkitys’
komise̮n ’suoni; jänne’
etelämansietelämansi tɛ̮̄n, itämansi tān, länsimansi tē̮n, pohjoismansi tān ’suoni, jänne; soittimen kieli’
itähantiitähanti lan, etelähanti ton, pohjoishanti lan, ᴧɔn ’suoni, jänne’
unkariín ’jänne’
nenetsitenʾ ’jänne, jännerihma’
enetsitīʾ ’jänne’
nganasanitaŋa ’sama merkitys’
selkuppitšen
kamassiten
koibaalitan
matoriten ’suoni; jänne’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • vein
  • rib
  • vas
  • vessel
  • bed
  • seam
  • nervure
  • nerve

Esiintymistiheys

17 761 esiintymää · 6.8 / milj.

Suomi24
5.8
Sanomalehdet
17.7
Aikakauslehdet
4.9
Wikipedia
5.5
Reddit
5.6
Tekstitykset
13.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26 (pieni)

Yleisimmät: suonet 17 % · suonissa 16 % · suoni 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uoni

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suoni. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suoni