suortuva
substantiivi/ˈsuo̯rtuʋɑ/
Merkitys
Etymologia
Sanan alkuperä on epäselvä. Se voi olla germaanista laina (vrt. nykysaksan Schwarte) tai se voi olla suora-sana johdoksia.
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.wisp
Esimerkkilauseet
— Käyräselkäisenä, tomuisena, niskassa lakki, jonka alta pistää esiin suortuvia pörröisestä, keltaisesta tukasta, on hän aivan suuren jauhosäkin näköinen.
Nää suortuvat Sa kaulavantein kytke, roomalainen.
Narun alta pilkistävät hiukset koottiin suortuviksi ja ne solmittiin koristeellisiksi punoksiksi, jotka seurasivat villanarua niskaan asti.
Englanninkieliset vastineet
- wisp
Esiintymistiheys
258 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10
| Nominatiivi | suortuva |
| Genetiivi | suortuvan |
| Partitiivi | suortuvaa |
| Essiivi | suortuvana |
| Translatiivi | suortuvaksi |
| Inessiivi | suortuvassa |
| Elatiivi | suortuvasta |
| Illatiivi | suortuvaan |
| Adessiivi | suortuvalla |
| Ablatiivi | suortuvalta |
| Allatiivi | suortuvalle |
| Abessiivi | suortuvatta |
Riimit
-uortuʋɑ
Kaikki riimit