suor­tu­va

substantiivi/ˈsuo̯rtuʋɑ/
Jaa

Merkitys

Etymologia

Sanan alkuperä on epäselvä. Se voi olla germaanista laina (vrt. nykysaksan Schwarte) tai se voi olla suora-sana johdoksia.

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.wisp

Esimerkkilauseet

— Käyräselkäisenä, tomuisena, niskassa lakki, jonka alta pistää esiin suortuvia pörröisestä, keltaisesta tukasta, on hän aivan suuren jauhosäkin näköinen.
— Ivan Turgenev, Rudin
Nää suortuvat Sa kaulavantein kytke, roomalainen.
— Lauri Haarla, Sophonisbe
Narun alta pilkistävät hiukset koottiin suortuviksi ja ne solmittiin koristeellisiksi punoksiksi, jotka seurasivat villanarua niskaan asti.
— Wikipedia: Skrydstrupin tyttö

Englanninkieliset vastineet

  • wisp

Esiintymistiheys

258 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisuortuva
Genetiivisuortuvan
Partitiivisuortuvaa
Essiivisuortuvana
Translatiivisuortuvaksi
Inessiivisuortuvassa
Elatiivisuortuvasta
Illatiivisuortuvaan
Adessiivisuortuvalla
Ablatiivisuortuvalta
Allatiivisuortuvalle
Abessiivisuortuvatta

Riimit

-uortuʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet