suor­tu­a

verbi/ˈsuo̯rtuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suor-tu-a (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: suora

Merkitys

  1. suoristua… ja koukkuselkä suortuu, niin kaikk’ on mielissään. (J. H. Erkko: Jouluaatto)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Siellä se antaa virvelle voiman suureksi suortua, korrelle uskon uudeksi nuortua.
— Björnstjerne Björnson, Jumalan teillä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suora yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lainalähde: germaanista alkuperää (*stō-ra, jonka pohjana on stā- ’seistä’) on pidetty mahdollisena. Vertaa sorea.

katso erikseen suoro, suortuva

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensōra ’suora’
karjalasuora ’suora, mutkaton, selvä, rehellinen’, šuorittoa ’valmistaa, muokata; tasoittaa; varustaa, valmistella; suorittaa, hoitaa, toimittaa; pukea, vaatettaa’, šuoriutuo ’valmistautua, varustautua; pukeutua’, šuorie ’sileä, tasainen; valmis; selvä, mutkaton, rehellinen; suorasukainen, röyhkeä’
lyydisuored ’sileä, tasainen, kivetön (pelto, tie); suora’, suoŕittada ’pukea’
vepsäsoŕed ’sileä (puu)’
vatja(Tsv) sōrā ’suoraan’ (← suomi)
viro(Wied) soora ’suoraan, oikein’, sooritada ’suorittaa’ (? ← suomi)
–? liivi sūortə, sūoŕštə ’kuoria (puu)’.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

383 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi K

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin suortua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsuorrunsuorruinolen suortunutolin suortunut
sinäsuorrutsuorruitolet suortunutolit suortunut
hänsuortuusuortuion suortunutoli suortunut
mesuorrummesuorruimmeolemme suortuneetolimme suortuneet
tesuorruttesuorruitteolette suortuneetolitte suortuneet
hesuortuvatsuortuivatovat suortuneetolivat suortuneet
passiivisuorrutaansuorruttiinon suorruttuoli suorruttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuortuisinolisin suortunut
sinäsuortuisitolisit suortunut
hänsuortuisiolisi suortunut
mesuortuisimmeolisimme suortuneet
tesuortuisitteolisitte suortuneet
hesuortuisivatolisivat suortuneet
passiivisuorruttaisiinolisi suorruttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsuorru—
hänsuortukoonolkoon suortunut
mesuortukaamme—
tesuortukaa—
hesuortukootolkoot suortuneet
passiivisuorruttakoonolkoon suorruttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuortunenlienen suortunut
sinäsuortunetlienet suortunut
hänsuortuneelienee suortunut
mesuortunemmelienemme suortuneet
tesuortunettelienette suortuneet
hesuortunevatlienevät suortuneet
passiivisuorruttaneenlienee suorruttu

Infinitiivit

1. infinitiivisuortua
1. inf. pitkä muotosuortuakseen
2. inf. inessiivisuortuessa
2. inf. inessiivi, passiivisuorruttaessa
2. inf. instruktiivisuortuen
3. inf. inessiivisuortumassa
3. inf. elatiivisuortumasta
3. inf. illatiivisuortumaan
3. inf. adessiivisuortumalla
3. inf. abessiivisuortumatta
3. inf. instruktiivisuortuman
4. infinitiivisuortuminen
5. infinitiivisuortumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisuortuva
Passiivin 1. partisiippisuorruttava
Aktiivin 2. partisiippisuortunut
Passiivin 2. partisiippisuorruttu
Agenttipartisiippisuortuma
Kieltopartisiippisuortumaton

Riimit

-uortuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suortua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suortua