suo­saa­re­ke

substantiivi/ˈsuo̯ˌsɑːrekeˣ/
Jaa

Yhdyssana: suo + saareke

Merkitys

(englanniksi)
  1. a patch of dry land in a wetland, bog, swamp, etc.

Esimerkkilauseet

Ei sitä niittynientä, ei sitä suosaareketta, josta ei jänön valkea turkki näreen juuresta paistaisi ja mustat silmät valkkaisi.
— Juhani Aho, Lastuja IV-VII
He päättivät lähteä kauas Ahmavaaran suurelle suosaarekkeelle, sinne jäädä asumaan, rakentaa maja ja asettua taloksi, kalastaa ja metsästää.
— Oskar Relander, Sissisotien ajoilta
Nämä Yläneen kruununpuiston metsät olivat kuitenkin pääsääntöisesti nuoria, ja vain jotkut suosaarekkeet olivat säilyneet koskemattomina.
— Wikipedia: Kurjenrahkan kansallispuisto

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisuosaareke
Genetiivisuosaarekkeen
Partitiivisuosaareketta
Essiivisuosaarekkeena
Translatiivisuosaarekkeeksi
Inessiivisuosaarekkeessa
Elatiivisuosaarekkeesta
Illatiivisuosaarekkeeseen
Adessiivisuosaarekkeella
Ablatiivisuosaarekkeelta
Allatiivisuosaarekkeelle
Abessiivisuosaarekkeetta

Riimit

-ɑːreke

Kaikki riimit

Lähteet