suo

substantiivi, verbi/ˈsuo̯/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 3 kirjainta · Suomen kielen 2 041. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. soistumisen synnyttämä ainakin osan vuodesta kosteana oleva monimuotoinen kasviyhdyskunta, jossa muodostuu turvetta
  2. alava pelto (murt.)

verbi

  1. aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä suoda
  2. indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä suoda
  3. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä suoda
  4. imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä suoda

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hiien ukko, Hiien akka, Helvetin tulinen parta, Tuoppas vuoresta väkeä, Mäen päältä myhkyröitä, Tämän paltin painajaksi, Ankaran asettajaksi, Jott' ei sorkka suosta nouse, Kavio kovasta maasta!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Sotken suohon, sammalihin — Syö sitta, unennäkijä' Kun sie nouset noitumahan ja asetut arpomahan, pese suutasi sisästä, kieltä korvien tasalta.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Peurat käyttävät talvellakin myös kasviravintoa ja syövät etenkin jäkälän puutteessa varpuja, saroja, edelliskesän heinää ja järvikaislaa, jota ne kaivavat soilta ja järvien rannoilta.
— Wikipedia: Metsäpeura

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan suo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ja tahallaan tähän hommasi, kun tietää, että tuo Välijänkkä on vetelää suota...
— Väinö Kataja, Heinärannan olympialaiset
Siperiasta on löydetty suohon uponneita, muumioituneita mammutin ruhoja.
— Wikipedia: Villamammutti
Suosta pelastautuakseen Joukahainen lupasi Väinämöiselle siskonsa Ainon puolisoksi.
— Wikipedia: Joukahainen
Kaihoittavaa oli nähdä näiden yksinäisten puiden kuivuutta keskellä vetistä suota.
— Gustaf Henrik Mellin, Paavo Nissinen

Etymologia

Vanhin tieto
, 1580
Levinneisyys
yleinen paitsi Etelä-Pohjanmaa Peräpohja Länsipohja
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 14 muuta kieltä

Sananalkuisen konsonantin erosta huolimatta (vertaa sulka) voi kuulua seur. sanojen yhteyteen:

Vastineet sukukielissä (20 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensō ’suo’
karjalasuo ’sama merkitys, suoniitty’, soine ’soinen’
lyydisuo ’suo’, suohińe ’soinen’
vepsäso ’suo’
vatjasō ’sama merkitys’, (Tsv) soin ’soinen’
virosoo ’suo’, soine, soone ’soinen’
liivisūo ’suo’, sūoji ’soinen’.

Vertailukohtia

udmurtti, komiti̮ ’lampi, pieni järvi’
etelämansietelämansi tō ’järvi’
itähantiitähanti tŏγ, etelähanti tĕw, pohjoishanti tuw ’lampi’
unkaritó ’järvi’
nenetsitō ’järvi’
enetsito
nganasanitúrku
selkuppitú, to ’sama merkitys’
kamassitu ’sama merkitys; joki, sivujoki’
koibaalitō
matoritoa
taigito ’järvi’

. Katso myös suokko.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • mire
  • swamp
  • bog
  • marsh
  • quag
  • slough
  • swampland
  • peatland

Esiintymistiheys

127 157 esiintymää · 48.4 / milj.

Suomi24
41.3
Sanomalehdet
89.1
Aikakauslehdet
80.9
Wikipedia
75.6
Reddit
28.6
Tekstitykset
80.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 19

Yleisimmät: soita 40 % · suohon 14 % · suo 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uo

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suo