Asiasanasto.fi

surkeilematon

adjektiivi

/ˈsurkei̯lemɑton/

Johdettu sanasta: surkeilla

Merkitys

(englanniksi)
  1. 1.impudent, flippant

Esimerkkilauseet

Paavin ja paavillisen hovin poissaolo vaikutti suuresti asukkaiden köyhtymiseen, ja he saivat vielä näkyvämmin kärsiä lukuisain ja surkeilemattomien rosvolaumojen ahdistelemisista.

Edward Bulwer-Lytton, Rienzi

Useat aatelisten vanhat etu-oikeudet olivat kauhean rasittavat kovissa taikka surkeilemattomissa käsissä.

Elizabeth Charles, Schönberg-Cotta perheen aikakirjat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 34, vokaalivaihtelutyyppi C

Nominatiivisurkeilematon
Genetiivisurkeilemattoman
Partitiivisurkeilematonta
Essiivisurkeilemattomana
Translatiivisurkeilemattomaksi
Inessiivisurkeilemattomassa
Elatiivisurkeilemattomasta
Illatiivisurkeilemattomaan
Adessiivisurkeilemattomalla
Ablatiivisurkeilemattomalta
Allatiivisurkeilemattomalle
Abessiivisurkeilemattomatta

Riimit

-emɑton

Kaikki riimit