sur­keil­la

verbi/ˈsurkei̯lːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sur-keil-la (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: surkea

Merkitykset

(englanniksi)
  1. (intransitive)to feel sad, to feel down
  2. to bemoan, to express pity

Esimerkkilauseet

Tulee, varsinkin jos surkeilematta lohkaiset voita paistinpannuun!
— Urho Karhumäki, Avoveteen
Sä kantelon kieliä surkeilet, Tai sormesi heikot ei kestä, Käärmeen veres kieliä pehmittele, Saat sormesikin siinä pestä, Sitt' iske ett' tuikkaelee kipunat, Kielet värjäelee valon kuin salamat!
— Esa Paavo-Kallio, Honkakannel I
Se kasvaa niin surkeilla mailla kuin lehti - ja havumetsissäkin.
— Wikipedia: Rusokärpässieni

Esiintymistiheys

394 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: surkeillen 60 % · surkeilla 28 % · surkeilematta 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin surkeilla taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsurkeilensurkeilinolen surkeillutolin surkeillut
sinäsurkeiletsurkeilitolet surkeillutolit surkeillut
hänsurkeileesurkeilion surkeillutoli surkeillut
mesurkeilemmesurkeilimmeolemme surkeilleetolimme surkeilleet
tesurkeilettesurkeilitteolette surkeilleetolitte surkeilleet
hesurkeilevatsurkeilivatovat surkeilleetolivat surkeilleet
passiivisurkeillaansurkeiltiinon surkeiltuoli surkeiltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsurkeilisinolisin surkeillut
sinäsurkeilisitolisit surkeillut
hänsurkeilisiolisi surkeillut
mesurkeilisimmeolisimme surkeilleet
tesurkeilisitteolisitte surkeilleet
hesurkeilisivatolisivat surkeilleet
passiivisurkeiltaisiinolisi surkeiltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsurkeile—
hänsurkeilkoonolkoon surkeillut
mesurkeilkaamme—
tesurkeilkaa—
hesurkeilkootolkoot surkeilleet
passiivisurkeiltakoonolkoon surkeiltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsurkeillenlienen surkeillut
sinäsurkeilletlienet surkeillut
hänsurkeilleelienee surkeillut
mesurkeillemmelienemme surkeilleet
tesurkeillettelienette surkeilleet
hesurkeillevatlienevät surkeilleet
passiivisurkeiltaneenlienee surkeiltu

Infinitiivit

1. infinitiivisurkeilla
1. inf. pitkä muotosurkeillakseen
2. inf. inessiivisurkeillessa
2. inf. inessiivi, passiivisurkeiltaessa
2. inf. instruktiivisurkeillen
3. inf. inessiivisurkeilemassa
3. inf. elatiivisurkeilemasta
3. inf. illatiivisurkeilemaan
3. inf. adessiivisurkeilemalla
3. inf. abessiivisurkeilematta
3. inf. instruktiivisurkeileman
4. infinitiivisurkeileminen
5. infinitiivisurkeilemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisurkeileva
Passiivin 1. partisiippisurkeiltava
Aktiivin 2. partisiippisurkeillut
Passiivin 2. partisiippisurkeiltu
Agenttipartisiippisurkeilema
Kieltopartisiippisurkeilematon

Riimit

-urkeilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Surkeilla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/surkeilla