Asiasanasto.fi

suutuksiin

adverbi

/ˈsuːtuksiːn/

Johdettu sanasta: suuttua

Merkitys

  1. 1.ks. suutuksissaTuo asia sai hänet kerran todella suutuksiin.

Etymologia

suuttua + johdin -ksiin

Esimerkkilauseet

Hänellä ei ollut vähintäkään käsitystä siitä, miten Zeno saisi maksaa sen, että oli saanut hänet niin suutuksiin, eikä se kysymys tunkeutunut hänen mieleensäkään ennenkuin hänen kiintymyksensä oli alkanut lauhtua; silloin hän äkkiä tunsi, kuinka perin avuton hän oli, ja hänen vihansa kuohahti uudelleen.

F. Marion Crawford, Arethusa

Tytärtänsä vaimo sydämmellisesti rakasti, mutta poikaa nähdessänsä hän aina suutuksiin joutui; tuo oli muka kaikin tavoin hänelle harmiksi, hän yhä ajatteli, mitenkä kävisi tyttärelle hankkiminen kaikki talon tavarat, ja paholainen paha-henki häntä yllytteli poikaa vihaamaan; nurkasta toiseen hän tuota raukkaa hoputteli, yhtä päätä töykäten ja tuuppiellen, joten lapsi parka alin-omaisessa tuskassa oli.

Jacob ja Wilhelm Grimm, Koti-satuja Lapsille ja Nuorisolle

Poika säntää Turokin luokse kertomaan tapahtuman, joka saa miehen suutuksiin.

Wikipedia: Turok: Son of Stone

Riimit

-uːtuksiːn

Kaikki riimit