suu­tut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈsuːtutːɑminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suu-tut-ta-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: suututtaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä suututtaa

Esimerkkilauseet

Tapanista tuntui hirmuiselta jäädä viikkokaudeksi Dampbellin kotiin, jossa tuskin saisi rauhaa pilaamiseltakaan, ja Dampbellia ei käynyt laatuun suututtaminen, kun oli kesän palkka saamatta.
— Heikki Meriläinen, Korpelan seppä
Eikä niitä naisiakaan käy suututtaminen, niitä tarvitaan tässä vielä pirusti!
— Maila Talvio, Kurjet
Sillä maksaa se tuo isäntäväen suututtaminen työmiehelle, ja samapa se lie muillekin.
— K. A. Järvi, Työmiehiä

Etymologia

suututtaa + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suututtaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suututtaminen