synk­ro­ni­saa­ti­osubstantiivi

1. 1.asioiden välillä vallitseva samanaikaisuus tai samantahtisuus

1. 1.the relation that exists when things occur at the same time; "the drug produces an increased synchrony of the brain waves"

Synonyymit ja vastakohtasanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet