- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan sattua yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, ersämordva
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sattua ’osua, sattua; tehdä kipeää’, satuttā ’satuttaa’ |
|---|---|
| karjala | sattuo ’osua, sattua, koskea; sopia; tapahtua’, sattavuo ’satuttaa itsensä’, satattoa ’satuttaa, loukata’ |
| lyydi | satattada ’satuttaa’, sattazetta (refl.-taiv.) ’satuttaa itsensä’ |
| vepsä | satatada, satutada ’satuttaa’, sattakse̮, satataze̮ (refl.-taiv.) ’satuttaa itsensä’ |
| vatja | (Tsv) sattua ’reagoida voimakkaasti; sattua, tapahtua, osua; päätyä’ |
| viro | sattuda ’joutua, tulla; osua, sattua’, satutada ’osuttaa, aiheuttaa, panna sattumaan’ |
(suomi → pohjoissaame satˈtut (inarinsaame) ’sattua (tulemaan)’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ersämordva | ersämordva satoms, mokšamordva satəms ’riittää; tulla (osaksi) jklle; tavoittaa, saada kiinni; saada aikaan’ |
|---|
tätä on pidetty myös kausat.-johd:na v:n saada vastineesta ersämordva sams, mokšamordva sajəms ’tulla, saapua; tulla jksk; saada kiinni, saavuttaa, osua’ (vertaa myös saattaa suomi sattua itämerensuomi ja mordva vastineineen voisi kyllä merk:nsä puolesta kuulua ikivanhana johd:na v:n saada yhteyteen; toisaalta yhtymäkohtia on myös v:iin sataa johdoksineen (katso näitä, esimerkiksi satu ’sattumus’ ← »putoaminen»).