syön­ty­ä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. vimmastua; yltyä, intoutua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sydän yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 18 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (24 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensüän ’sydän, vatsan seutu’, süämmuna ’sydän’, süöntüä ’suuttua’
karjalaseän (iness. seämessä) ’sydän, sydänala; terveys; sielu, mieli; (leivonnaisen) sisus; ydin; sisäpuoli, sisällys; (mon. seämet) aivinat; sydänmaa; keskikohta’, seämikäs ’sydämellinen, lempeä; pahansisuinen, kiukkuinen, äkkipikainen’, seäntyö ’suuttua, sydämistyä’, seänkerä ’sydän; (mon.) munuainen’, seänhiiret ’munuaiset’
lyydišüdäin ’sisus, keskus, ydin; hienoin pellava, aivina; piiraan täyte’, šiändüdä ’suuttua’
vepsäsüd́äin ’sydän; sisus, sisäosa, ydin’, süd́äinkera ’sydän’
vatjasüä (g. süämē) ’sydän; sisus’, süätüä, (Tsv) süäntüä ’suuttua’
virosüda (g. südame) ’sydän; sisus, keskikohta’, südametu ’sydämetön’, südakas ’rohkea, peloton’, söandada ’rohjeta’
liivisidām ’sydän; keskiosa, sisus’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečâđâ ’läpi, kautta, poikki’, koltansaame čā̮ˈđĕ (g. ča̮đđam) ’sydän’
ersämordvaersämordva śed́ej, śed́eŋ, mokšamordva śed́i ’sydän’
marišüm ’sydän’
udmurttiśulem ’sydän; sisin; sydänpuu’
komiśe̮le̮m ’sydän’
etelämansietelämansi šäm, itämansi šim, länsimansi ši̮m, pohjoismansi sim
itähantiitähanti etelähanti sĕm, pohjoishanti sä̆m
unkariszív ’sama merkitys’
nenetsiśej ’sydän’
enetsiseo, seijo
nganasanisa, soa
selkuppisītše, sīd́e
kamassisī
koibaalisei ’sama merkitys’
matorikeje-m
taigikei-m (‑m yks. 1. p. poss.-suff.)
karagassigeïde (‑de yks. 3. p. poss.-suff.) ’sama merkitys’

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Syöntyä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/syöntyä