sy­dän­yö

Vieras otti olut haarikan, astui Antin luo ja virkkoi: "Terve veli, minä kuulin, että olette sydänyöllä kirkkomaalla vieraissa käynyt... Vai sinä se sitten olet se Louhelan Antti, no oikeinpa tuo oli lysti sattumus, että sinut kerran kohtasin".

Mikä tuli palaa sydänyöllä päällä syväin, tummain rahkasoiden, hehkun hengettäret, lauluun lietsokaa, käykää esiin yöstä karkeloiden!

Mannola lauloi elokuvassa kappaleet "Cinderella" ja "Sydänyön hetki", joista edellinen päätyi myös levylle.