sär­pi­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: särpiä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä särpiä

Etymologia

särpiä + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kuului tahdikas särpiminen, jonka säännöllisesti katkaisivat vain puhaltelemiset ja sokeripalojen rutina luisevien leukapielten välissä.
— Arvi Järventaus, Synnin mitta
Se puistahutti lavan kärkeä, kuin olisi halunnut karkottaa purevan paarman, ja särpiminen lakkasi oitis.
— Arvi Järventaus, Rummut