taa­ti

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. isä; isoisä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan taata yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Alkuaan ilmeisesti lastenkielen sanoja, jollaisia tavataan isän nimityksinä maailman eri kielissä, esimerkiksi muinaisintia tatáḥ, tātaḥ ’isä’, kreikka tatá, tatã, tétta ’vanhus, isä’, latina tata ’isä’, venäjä táta ’sama merkitys’ (vertaa myös venäjä tjátja ’isä, pappa’). Osa itämerensuomi sanoista voi olla venäläisperäisiä (samoin kuin useat etäsukukielten sanat, esimerkiksi ersämordva t́at́a, t́et́e ’isä’, mansi tɔ̄t, t́ɔ̄t́ ’sama merkitys’).

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentātta ’isä’
karjalatoatto, tata, tati, tatta ’sama merkitys’
lyyditoatto, tuatto (mon. toatad, tuatod) ’isä’, tata, tato, tati, tatoi (isän puhuttelunimi), toatindam ’isäpuoli’
vepsätat (g. tatan), tata, tate̮i ’isä’, tati̮ndam ’isäpuoli’
vatja(Must) tātto, (vatjan Kukkosin murre) tātta ’isä’, (vatjan Kukkosin murre) tātant́śima ’isäpuoli’
virotaat (g. taadi) ’isä; isoisä, vanhus, ukko’
liivitɔ̄t́i ’isä’, (SjW) tōt́, tāt́ ’sama merkitys’

(itämerensuomi → venäjä murt. tátoj ’isä’; viro tai liivi mahdollisesti → latvia tāte ’sama merkitys’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Taati. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/taati