ta­ki­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. takertua (esim. lumi sukseen)
  2. keritä lampailta kevät- eli takkuvillaa

Etymologia

1takita1 – takertua (esim. lumi sukseen)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan takistua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

(katso myös taistella)

Samaa alkuperää kuin takertua ja takku, katso näitä.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentakistā ’puristaa, likistää’
karjala(Suistamo) takki ’nuoskalumi’
virotakistada ’kiinnittää, painaa kiinni; pitää kiinni; estää, ehkäistä; pysähtyä, pysyä kiinni; kompastua; änkyttää’, takistuda ’estyä, ehkäistyä’, takitseda ’tarttu(ill)a kiinni; kompastua; liukastua’

(suomi takistella → koltansaame takstē̮lla̮d ’takistua, paataa (kulkuneuvon pohjaan tarttuva kostea lumi)’ Samaa lähtöä ovat epäilemättä kiinni tarttumista, takertumista, juuttumista tarkoittavat suomi takeltua (paikoin murt.), takeltaa, takellella (myös ’sortua, kangerrella (ääni)’) ja takaltaa (savolaismurteet Keski-Pohjanmaa ja ymp.), taklata (paikoin Satakunta ja ymp.), sekä vastaavasti nuoskaa (a. ja s.), huonoa keliä merkitsevät takkela (paikoin murt.) ja takkala (savolaismurteet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Suomi) ~ karjala takeltuo ’iskostua, paakkuuntua, takertua (esimerkiksi lumi suksen tai jalaksen pohjaan, ruoka suuhun); joutua hankaluuksiin; vaikeutua; sortua, takellella (ääni, puhe); kulua repaleiseksi (vaate)’, takkela, ‑o, takkala ’nuoskainen (lumi)’ | pohjoisvepsä takalta (prs. takaldab), etelävepsä takāta (prs. takādab) ’takaltaa, tarttua kiinni (lumi sukseen)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus takkala.

2takita2 – keritä lampailta kevät- eli takkuvillaa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan takku yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro

Samaa alkuperää kuin s.v. takistua main. sanat sekä takertua, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentakku ’(seinä)tilke, esimerkiksi huono pellavatappura; sotku’
karjalatakku ’huono, takkuinen villa, karva tai tukka; huono heinä’, takkeutuo ’takkuuntua’, takkuvuo ’sama merkitys’
lyyditak (mon. takud) ’takku (lampaassa, hevosessa, hiuksissa)’
vatjatakku ’tappura, rohdin, tilke’, takkuin ’rohtiminen’
virotakk (g. taku) ’tappura(t), takku’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Takita. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/takita