- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: tassa)
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- melko laajalti murt.
- suomitassuttaa
- nykyruotsitassa ’tassutella, tepsutella’
suomen sana voi olla osittain myös omap. deskr. ainesta (varhaisemman kirjallisen esiintymisensä ja laajemman levikkinsä tähden ei kuitenkaan johd. sanasta tassu (katso erikseen), vaikka kielitajussa nämä kaksi yhdistyvätkin); lainaa on mahdollisesti vain hämäläismurteet ja ymp. tassata ’astua’.