tauno
adjektiivi, erisnimi, substantiivi/ˈtɑu̯no/
Merkitys
- 1.(arkikieltä)tyhmänä pidettävä henkilö; myös haukkumasanaJätkähän on ihan tauno!
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Hiukan säpsähti Iitu ja punastui, kun Tauno astui tupaan.
Ja kun Betty yhtenään joutui kulkemaan sen huoneen läpi, jossa Tauno istui, ei hän kertaakaan edes katsonut Taunoon, vaan kulki ohi toimekkaana ja totisena kuin mies ei olisi merkinnyt hänelle mitään.
Tauno lepyttelee isäänsä ja puhuu Kirstistä naisena, jota he molemmat rakastavat.
Esiintymistiheys
16 503 esiintymää, 6.3 / milj.
Suomi24
3.1
Sanomalehdet
61.4
Aikakauslehdet
21.3
Wikipedia
19.4
Reddit
1.2
Tekstitykset
0.3
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | Tauno |
| Genetiivi | Taunon |
| Partitiivi | Taunoa |
| Essiivi | Taunona |
| Translatiivi | Taunoksi |
| Inessiivi | Taunossa |
| Elatiivi | Taunosta |
| Illatiivi | Taunoon |
| Adessiivi | Taunolla |
| Ablatiivi | Taunolta |
| Allatiivi | Taunolle |
| Abessiivi | Taunotta |
Riimit
-ɑuno
Kaikki riimit