- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan tee yhteydessä
Lähtökohtana lähinnä venäjän tšájnyj grib ’teesieni’, jossa tšájnyj ’tee-ʼ (johdos sanasta tšaj ’tee’ ← mandariinikiinan chá ’tee’) + grib ’sieni’.
Lainalähde: ← nykyruotsi te (nykysaksa Thee, Tee, ranska thé, englanti tea) ’sama merkitys’ lähinnä ← hollanti thee, jonka alkulähde eteläkiinan tē ’tee’; saman sanan pohjoisesta (kirjakielen) muodosta čā on peräisin venäjä čaj ’tee’, katso saiju.
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sēni |
|---|---|
| karjala | sieni ’sieni’ |
| lyydi | šień ’helttasieni’ |
| vepsä | seń ’sieni’ |
| vatja | sīni |
| viro | seen (g. seene) |
| liivi | sēń ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čadna ’kääpä’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari šin ’kääpä; taula’, itämari šen ’taula’ |
| udmurtti | senki̮, śeńki ’taula; sieni’ |
| etelämansi | etelämansi šīnəw, itämansi šēnəj, länsimansi šēnəγ, pohjoismansi sēniγ ’kääpä’ |
| itähanti | itähanti säṇəγ, etelähanti sänə, pohjoishanti san ’sama merkitys; koivun pahka’. |
Etäsukukielten sanoissa on äänteellisiä epäsäännöllisyyksiä.