te­loit­ta­mi­nen

Isän teloittaminen — oli jo julmaa oikeutta, vaan pojan tuomitseminen "ensiksi menettämään oikean kätensä, sitten teloitettavaksi, ruumis jaettavaksi neljään osaan ja ynnä pää asetettavaksi mestauspyörälle; sekä käsi kiinnitettäväksi kaakinpuuhun suurelle torille" ja että tämä verinen tuomio kaikessa ankaruudessaan pantiin toimeen — oli suoraa julmuutta, sillä hän oli kuitenkin ainoastaan harhateille joutunut nuorukainen, joka muutaman vuoden kuritusvankeuden kautta olisi tullut vahingoittamattomaksi samalla kun hän olisi peräytetty malttiin.

Häntä inhoitti tämä ihmisten teloittaminen.

Tapauksen teki poikkeukselliseksi antautuneiden vihollisten teloittaminen, sillä keskiajalla oli tapana päästää saarretut menemään, jos he luovuttivat kaupungin ilman vastarintaa.