til­ka­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kaataa tilkka

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tilkka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Deskr.-onomat. alkuperää oleva sanue. — itämerensuomi → nykyruotsi murt. Suomi Viro tilkk, tilk(k)a ’pisara, tippa’, tilkk(a) ’tippua; pusertaa maitoa lehmän utareista’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentilkka ’pisara’, tilkkua ’tippua’
karjalatilkka ’pisara’, tilkkuo ’tippua’
lyydit́ilk ’tilkka, pisara’, t́ilkkuda ’tippua’
vepsät́üukta, t́ilkta ’tippua’, t́üukaita, t́ilke̮ita ’kaataa, valuttaa; tiputtaa; lypsää’, pohjoisvepsä t́ilk ’tilkka, hiven’
vatja(Tsv) tilk ’pisara’, (Lauri Kettusen aineistosta) tilkkua ’tippua’
virotilk, eteläviro tsilk ’tilkka, pisara, tippa’, tilkuda ’tippua, pisaroida’, tilgutada, eteläviro tsilguta- ’tiputtaa’
liivitīlka ’pisara’, tilkə ’tippua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tilkata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tilkata