tilk­ka

substantiivi/ˈtilkːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tilk-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 19 760. yleisin sana

Merkitys

  1. pieni nestemääräPulloon jäi enää tilkka.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

A. Uupui Juutas juostessahan — vuoti kuona konnan suusta, kino ilkeän kiasta, tilkka Tiian sieramesta.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Minä sen sijaan, minä en kelpaa muuhun kuin rakentamaan tilkan munkkia, niin hyvää kuin me farmaseutit pystymme.
— Sigrid Undset, Peilikuvia
Suomalaissa päiväkodeissa käytetään paljon myös taikataikinaa, joka sekoitetaan itse vehnäjauhoista, suolasta ja vedestä sekä tilkasta öljyä.
— Wikipedia: Muovailuvaha

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tilkka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mannerheimintien pohjoispäätä hallitsi pitkään Tilkan sotilassairaalan ylväs funkkistalo.
— Wikipedia: Mannerheimintie (Helsinki)
Hyvä herra, en maistanut tilkkaakaan, mut tuska se tulena piinaa.
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Pitihän piikatytönkin maistaa kerran tilkan verran samppanjaa!
— Lauri Haarla, Kaksiteräinen miekka
Sinä, Hanna, toimita meille sinne kahvia ja pari tilkkaa konjakkia.
— Vilho Helanen, Filmitalon murhenäytelmä

Etymologia

1tilkka1 – vähäinen määrä nestettä, pisara, tippa

Vanhin tieto
Variarum Rerum Vocabula Latina, cum Svetica et Finnonica interpretatione, 1644
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Deskr.-onomat. alkuperää oleva sanue. — itämerensuomi → nykyruotsi murt. Suomi Viro tilkk, tilk(k)a ’pisara, tippa’, tilkk(a) ’tippua; pusertaa maitoa lehmän utareista’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentilkka ’pisara’, tilkkua ’tippua’
karjalatilkka ’pisara’, tilkkuo ’tippua’
lyydit́ilk ’tilkka, pisara’, t́ilkkuda ’tippua’
vepsät́üukta, t́ilkta ’tippua’, t́üukaita, t́ilke̮ita ’kaataa, valuttaa; tiputtaa; lypsää’, pohjoisvepsä t́ilk ’tilkka, hiven’
vatja(Tsv) tilk ’pisara’, (Lauri Kettusen aineistosta) tilkkua ’tippua’
virotilk, eteläviro tsilk ’tilkka, pisara, tippa’, tilkuda ’tippua, pisaroida’, tilgutada, eteläviro tsilguta- ’tiputtaa’
liivitīlka ’pisara’, tilkə ’tippua’.

Samaa juurta olevia sanoja

2tilkka2 – tilkku

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tilkku yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
karjala, lyydi

Todennäköisesti samaa alkuperää kuin tilkitä, katso tätä. — suomi → pohjoissaame murt. dilkko ’paikkatilkku’, nykyruotsi murt. Suomi tilkko, tilku, tilk ’kangas-, peltotilkku’. suomi ehkä myös → pohjoissaame dielˈko (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’ympäristöstään värinsä puolesta poikkeava läiskä esimerkiksi karvapeitteessä tai maassa; täplikäs eläin’ (→ suomi murt. (Peräpohja Länsipohja) tilkku ’poro, jolla on valkea läiskä päässä’).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatilkku
lyydit́ilk ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • splash
  • spot
  • drib
  • tot

Esiintymistiheys

5 413 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
1.8
Aikakauslehdet
4.1
Wikipedia
1.1
Reddit
2.2
Tekstitykset
2.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: tilkka 54 % · tilkan 27 % · tilkassa 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilkːɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tilkka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tilkka