ti­paus

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tipahdus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tippa yhteydessä
Vanhin tieto
Variarum Rerum Vocabula Latina, cum Svetica et Finnonica interpretatione, 1644
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, eteläviro, liivi

Sanuetta on arveltu skandinaavinen-peräiseksi, vertaa nykyruotsi murt. Suomi tipp, tippa ’tippa’, tippa ’tippua’, nykynorja tippe, tippa ’sama merkitys’; toisaalta nykyruotsi murt. Suomi muodot voivat olla myös ← suomi. itämerensuomi ja skandinaavinen sanat saattavat olla alkuaan myös erillisiä deskr.-onomat. sanoja, joita muistuttavia on muuallakin (vertaa esimerkiksi unkari csepp ’tippa’). — pohjoissaame murt. dippot ’tippua’, inarinsaame tippȧ ’tippa’ ← suomi.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentippa, tippua
karjalatippa, tippuo ’tippua’, tiputtoa ’tiputtaa’, tipahtoa ’tipahtaa’
lyydit́ip ’tippa’, t́ippuda ’tippua’, t́ipahtazeta ’tipahtaa’
vepsät́ipp ’pisara’, t́ippuda ’tippua’, t́ipputada ’tiputtaa’, t́ippahtada ’tipahtaa’
virotiba ’tippa, pisara’, tibada ’tippua, pisaroida’, tibutada ’sama merkitys’
karjalatšipa(v)uttoa ’ripsauttaa, ropsauttaa’
lyyditšipettädä ’pisaroida’
vepsätšibaidoitta, tšipitada ’sataa vettä’
eteläviroeteläviro tsipakene ’palanen, muru’
liivisipā ’tippa; piste’

(tähän yhteyteen kuulunevat myös; ehkä myös).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tipaus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tipaus