tirs­kun­ta

substantiivi/ˈtirskuntɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: tirskua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. epäkunnioittava, hermostunut tai tukahtunut hihitys

Synonyymit

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ei kuulu enää metsän siivekkäitten laulajain iloista viserrystä, pois ovat he muuttaneet; ainoastaan teeren julittava kukerrus ja tikan äkeä tirskunta sekoo metsän huminaan.
— Nestor Niemelä, Takamaan torpparit
Huone tulvahti valoisaksi, hyllyillä olevien kirjojen selistä kimmelsi kultaisia nimiä, pöydälle jääneestä paperista kuivui muste ja ulkoa pensaasta kuului varpusen iloinen tirskunta.
— Reino Rauanheimo, Tulvan päivä on tuleva

Englanninkieliset vastineet

  • snicker

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitirskunta
Genetiivitirskunnan
Partitiivitirskuntaa
Essiivitirskuntana
Translatiivitirskunnaksi
Inessiivitirskunnassa
Elatiivitirskunnasta
Illatiivitirskuntaan
Adessiivitirskunnalla
Ablatiivitirskunnalta
Allatiivitirskunnalle
Abessiivitirskunnatta

Riimit

-irskuntɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet