tou­hu­a­mi­nen

substantiivi/ˈtou̯huɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: touhuta

Merkitys

  1. teonnimi verbistä touhuta

Etymologia

touhuta + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Vastenmielistä ja turhanpäiväistä hänestä on nyt Iljan hyvyys ja touhuaminen.
— Simo Eronen, Louhivaaran patriarkka
Se kauppias oli vanha, leikkisä mies, jota kovasti huvitti tuon virkaintoosen nuoren tarkastajan touhuaminen.
— Jaakkoo Vaasan, Sinsallaa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitouhuaminen
Genetiivitouhuamisen
Partitiivitouhuamista
Essiivitouhuamisena
Translatiivitouhuamiseksi
Inessiivitouhuamisessa
Elatiivitouhuamisesta
Illatiivitouhuamiseen
Adessiivitouhuamisella
Ablatiivitouhuamiselta
Allatiivitouhuamiselle
Abessiivitouhuamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet