tou­ke­lo

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tyhmä tai tyly ihminen; kömpelötekoinen esine

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan toukka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro

Sana on lainautunut itämerensuomi:sta naapurikieliin: suomi → pohjoissaame doawˈke (inarinsaame koltansaame) ’tyhmä’, nykyruotsi murt. Suomi töukkå, teukkå ’turilaan toukka; jk pieneliö; hidas, kömpelö ihminen’; viro → nykyruotsi murt. Viro täuk ’permu’; itämerensuomi (luultavasti karjala) → venäjä murt. tovkáč ’puuntoukka, valkea mato puun kuoren alla’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalatoukka ’toukka’
lyyditouk ’sama merkitys; kovakuoriainen’
vatjate̮ukka ’toukka’
virotõuk (g. tõugu) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Toukelo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/toukelo