to­ve­ruus­suh­de

Ja jotensakin kaikkien poikien kanssa olen toveruussuhteessa.

Ja hänestä tuntuu, että pöytä on kuin alttari... Jos hän nyt sittenkin olisi kutsunut sisään Steinhellin, joka saattoi hänet kotiin, — mitä siitä olisi tullut?... Toveruussuhde olisi särkynyt, se turvallisuudentunne, jonka seurustelu Steinhellin kanssa aina herättää, häipynyt... Steinhellistä tulee varmaankin hyvä aviomies, järkevä, tyyni, tasainen, hienovarainen... mutta rakastajaksi hänestä ei ole.

Douglass korostaa erityisesti toveruussuhteitaan köyhiin valkoisiin poikiin, joihin hän tutustui liikkuessaan kaupungin kaduilla hoitamassa toimeksiantoja.