Asiasanasto.fi

trokee

substantiivi

/ˈtrokeː/

Merkitys

  1. 1.kaksitavuinen runojalka, joka koostuu pitkästä (painollisesta) ja lyhyestä (painottomasta) tavusta (-U)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

kreikasta

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.trochee
  • ruotsitroke
  • saksaTrochäus (m)
  • ranskatrochée (m)
  • venäjäтрохей (m), trohej, horej
  • virotrohheus
  • italiatrocheo

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Yksinomaan korolle rakennettuja trokeita käyttää Krohn myös runsaasti, lähes yhtä paljon kuin jambeja.

V. K. Trast, Julius Krohn runoilijana

Jos tuota kokee sovitella trokeen kaavaan ' ͜ | ' ͜ | ' ͜ | ' ͜ |, huomaa heti, että ylläolevista vain neljässä säkeessä kaava ja korko käyvät yksiin, muissa on yksi tai useampi »murto» kussakin.

Aaro Hellaakoski, Kuuntelua

Jambin, trokeen ja anapestin tapauksessa, joissa metron koostuu kahdesta jalasta, septenaari vastaa käytännössä katalektista tetrametria.

Wikipedia: Septenaari

Englanninkieliset vastineet

  • trochee

Esiintymistiheys

71 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 20

Nominatiivitrokee
Genetiivitrokeen
Partitiivitrokeeta
Essiivitrokeena
Translatiivitrokeeksi
Inessiivitrokeessa
Elatiivitrokeesta
Illatiivitrokeehen
Adessiivitrokeella
Ablatiivitrokeelta
Allatiivitrokeelle
Abessiivitrokeetta

Riimit

-okeː

Kaikki riimit