tro­kee

substantiivi/ˈtrokeː/
Jaa

Merkitys

  1. kaksitavuinen runojalka, joka koostuu pitkästä (painollisesta) ja lyhyestä (painottomasta) tavusta (-U)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

kreikasta

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.trochee
  • ruotsitroke
  • saksaTrochäus (m)
  • ranskatrochée (m)
  • venäjäтрохей (m), trohej, horej
  • virotrohheus
  • italiatrocheo

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Yksinomaan korolle rakennettuja trokeita käyttää Krohn myös runsaasti, lähes yhtä paljon kuin jambeja.
— V. K. Trast, Julius Krohn runoilijana
Jos tuota kokee sovitella trokeen kaavaan ' ͜ | ' ͜ | ' ͜ | ' ͜ |, huomaa heti, että ylläolevista vain neljässä säkeessä kaava ja korko käyvät yksiin, muissa on yksi tai useampi »murto» kussakin.
— Aaro Hellaakoski, Kuuntelua
Jambin, trokeen ja anapestin tapauksessa, joissa metron koostuu kahdesta jalasta, septenaari vastaa käytännössä katalektista tetrametria.
— Wikipedia: Septenaari

Englanninkieliset vastineet

  • trochee

Esiintymistiheys

71 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 20

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitrokee
Genetiivitrokeen
Partitiivitrokeeta
Essiivitrokeena
Translatiivitrokeeksi
Inessiivitrokeessa
Elatiivitrokeesta
Illatiivitrokeehen
Adessiivitrokeella
Ablatiivitrokeelta
Allatiivitrokeelle
Abessiivitrokeetta

Riimit

-okeː

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet