tui­keus

substantiivi/ˈtui̯keus/
Jaa

Johdettu sanasta: tuikea

Merkitys

  1. se, että on tuikea

Etymologia

tuikea + johdin -us

Esimerkkilauseet

Mutta tuikeus ei ollut enää Marillan luonteessa mikään huomattava piirre.
— Lucy M. Montgomery, Annan nuoruusvuodet
Ja sellaista silmän-tuikeutta säikähti itse arvokas Pynnöläkin, hän sama, joka monta kertaa oli nähnyt suden tai karhun silmät kiiluttavan muutaman sylen päässä, ja kuitenkin levollisesti tähdännyt ja ampunut.
— Gustaf Adolf Heman, Kaksi tolppaa; Pohjalais-Maija

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

SijamuotoYksikkö
Nominatiivituikeus
Genetiivituikeuden
Partitiivituikeutta
Essiivituikeutena
Translatiivituikeudeksi
Inessiivituikeudessa
Elatiivituikeudesta
Illatiivituikeuteen
Adessiivituikeudella
Ablatiivituikeudelta
Allatiivituikeudelle
Abessiivituikeudetta

Riimit

-uikeus

Kaikki riimit

Lähteet