tui­kin­ta

substantiivi/ˈtui̯kintɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tui-kin-ta (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: tuikkia

Merkitys

Esimerkkilauseet

Tähtein tuikintaan ollaan jouten vaan, kunnes iltakuoro haipuu; mestari vain huoliin vaipuu.
— Valter Juva, Sata runoa
Sen tuikintaan sa katsees kiinnä, niin Teroittuu silmäs oikein osumaan.
— Lauri Haarla, Sophonisbe
Katsokaa", sanoi hän, viskaten taas pari kiveä lampeen ja viitaten kahta laajenevaa rengassarjaa niiden ristiessä toisiaan:"tähden tuikinta ja soinnun sykähtely musiikissa ovat tuota.
— George Bernard Shaw, Herra Byronin ammatti

Etymologia

tuikkia + johdin -nta

Käännökset

  • engl.scintillation
  • ruotsiscintillation

Englanninkieliset vastineet

  • scintillation

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uikintɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuikinta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuikinta