Asiasanasto.fi

tuikinta

substantiivi

/ˈtui̯kintɑ/

Johdettu sanasta: tuikkia

Merkitys

  1. 1.tuikkiminen

Etymologia

tuikkia + johdin -nta

Käännökset

  • engl.scintillation
  • ruotsiscintillation

Esimerkkilauseet

Sen tuikintaan sa katsees kiinnä, niin Teroittuu silmäs oikein osumaan.

Lauri Haarla, Sophonisbe

Koulupoikana Krohn heikossa ja sekavassa tekeleessä vertasi tähden tuikintaa kuolleen lemmityn lempeään silmäykseen, kypsyneenä miehenä hänelle ei enää kelpaa tuommoinen aihe, vaan hän tuo sen sijaan syvemmän ja runollisemman.

V. K. Trast, Julius Krohn runoilijana

Englanninkieliset vastineet

  • scintillation

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

Nominatiivituikinta
Genetiivituikinnan
Partitiivituikintaa
Essiivituikintana
Translatiivituikinnaksi
Inessiivituikinnassa
Elatiivituikinnasta
Illatiivituikintaan
Adessiivituikinnalla
Ablatiivituikinnalta
Allatiivituikinnalle
Abessiivituikinnatta

Riimit

-uikintɑ

Kaikki riimit