tu­ja­kas

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. äkkipikainen, ylväs, uljas (ihminen, hevonen)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tujakka yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala, lyydi, vatja, viro

Deskr. sanoja, jotka voivat liittyä yhteen sanan tuikea kanssa (katso tätä). Vertaa myös nujakka.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatujakka ’tuulinen; tuittupäinen, oikukas; hiprakka’, tujissa ’kohista, puhista; tuiskuta; täristä’, tujuta ’tuulla kovasti; pyryttää’
lyyditujahtada ’(pudota) kumahtaa’
vatja(Tsv) tuju ’mielentila, mieliala’ (luultavasti ← viro)
virotuju ’mieliala, mieli, tuuli’, tujukas ’oikullinen, häilyvä’, tujutseda ’oikutella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tujakas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tujakas