tu­jak­ka

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. lumipyry, tuisku; kiireinen, nopea; kiire; äkkipikainen, kiivas; väkevä, kirpeä, paha (maku, haju)

Etymologia

Levinneisyys
paikoin Kaakkois-Suomi Pohjois-Karjala
Vastineita
karjala, lyydi, vatja, viro

Deskr. sanoja, jotka voivat liittyä yhteen sanan tuikea kanssa (katso tätä). Vertaa myös nujakka.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatujakka ’tuulinen; tuittupäinen, oikukas; hiprakka’, tujissa ’kohista, puhista; tuiskuta; täristä’, tujuta ’tuulla kovasti; pyryttää’
lyyditujahtada ’(pudota) kumahtaa’
vatja(Tsv) tuju ’mielentila, mieliala’ (luultavasti ← viro)
virotuju ’mieliala, mieli, tuuli’, tujukas ’oikullinen, häilyvä’, tujutseda ’oikutella’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tujakka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tujakka