tul­kin­nan ­hy­vän­suo­puussubstantiivi

1. 1.(Filosofia)tulkintaa ohjaava periaate, jossa minimaaliseen rationaalisuuteen vedoten ajatellaan, että tulkinnan kohteen on oltava omista lähtökohdistaan katsottuna mahdollisimman järkeenkäypä

Liittyvät sanat