tulk­ku

substantiivi/ˈtulkːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tulk-ku (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. yhdyssanan osana punatulkkujen (Pyrrhula) suvun ja muutamien lähisukujen lintujen nimissä

Esimerkkilauseet

Kolmen miehen porukka siinä runnaa: Tulkku Pyhäjärveltä, Kuikka Antreasta ja Hööki Luumäjeltä.
— Jaakkoo Vaasan, Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947-48
Euroopan vanhin on ollut saksalainen tulkku, 12 vuotta 7 kuukautta.
— Wikipedia: Punatulkku
Jorma Tulkku kirjoittaa 1560 -luvun Pohjanmaan jokireittiselvityksen johdosta tehdystä luettelosta, jossa mainitaan Pyhäjoen ja Siikajoen alkavan Venäjän rajalta.
— Wikipedia: Rillankivi

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
melko yleinen

Ehkä alkuaan onomat. linnun nimitys, vertaa tulkuttaa (paikoin Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Peräpohja) ’väittää vastaan, jankuttaa’ sekä esimerkiksi tiltaltti (katso tätä). Toisaalta vastaavanlaisia linnun nimityksiä on myös ruotsissa: grantolk ’laulurastas’, tolk, tulk muun muassa ’sirriäinen; viklo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

150 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ulkːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tulkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tulkku