tur­su­a

verbi/ˈtursuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tur-su-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: tursuta

Merkitys

  1. rinnakkaismuoto verbistä tursuta

Esimerkkilauseet

— Ole hyvilläsi siinä, äläkä tursua, koska saat kohta kuuman kupillisen kahvia.
— Väinö Kataja, Nälkätalvena

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tursuta yhteydessä
Vastineita
karjala, vepsä, vatja, viro

Deskr. sana, joka liittyy onomat. v:iin turista sekä toisaalta s.v. turpea main. ’paksu’ merkityksisten sanojen yhteyteen. Katso myös turskua, pursua. — suomi tursa (Gan; paikoin hämäläismurteet Keski-Pohjanmaa) ’turpa, naama; kärsä’ lienee kontam. turpa1 + tirsa.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatursota ’turvota, paisua; jurottaa, mutristaa’
vepsäturze̮ (g. turske̮n) ’turvotus, pöhö’: turske̮s ’turvoksissa’, turzotada ’turvottaa’, turzota ’äkämystyä’
vatjaturzottua ’turvota’
virotursuda ’turvota, pöhöttyä’, turtsuda ’pursuta; tyrskiä; itkeä niiskuttaa’, turtsatada ’purskahtaa (nauruun tai itkuun)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

804 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: tursua 63 % · tursui 21 % · tursu 16 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tursua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätursuntursuinolen tursunutolin tursunut
sinätursuttursuitolet tursunutolit tursunut
häntursuutursuion tursunutoli tursunut
metursummetursuimmeolemme tursuneetolimme tursuneet
tetursuttetursuitteolette tursuneetolitte tursuneet
hetursuvattursuivatovat tursuneetolivat tursuneet
passiivitursutaantursuttiinon tursuttuoli tursuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätursuisinolisin tursunut
sinätursuisitolisit tursunut
häntursuisiolisi tursunut
metursuisimmeolisimme tursuneet
tetursuisitteolisitte tursuneet
hetursuisivatolisivat tursuneet
passiivitursuttaisiinolisi tursuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätursu—
häntursukoonolkoon tursunut
metursukaamme—
tetursukaa—
hetursukootolkoot tursuneet
passiivitursuttakoonolkoon tursuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätursunenlienen tursunut
sinätursunetlienet tursunut
häntursuneelienee tursunut
metursunemmelienemme tursuneet
tetursunettelienette tursuneet
hetursunevatlienevät tursuneet
passiivitursuttaneenlienee tursuttu

Infinitiivit

1. infinitiivitursua
1. inf. pitkä muototursuakseen
2. inf. inessiivitursuessa
2. inf. inessiivi, passiivitursuttaessa
2. inf. instruktiivitursuen
3. inf. inessiivitursumassa
3. inf. elatiivitursumasta
3. inf. illatiivitursumaan
3. inf. adessiivitursumalla
3. inf. abessiivitursumatta
3. inf. instruktiivitursuman
4. infinitiivitursuminen
5. infinitiivitursumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippitursuva
Passiivin 1. partisiippitursuttava
Aktiivin 2. partisiippitursunut
Passiivin 2. partisiippitursuttu
Agenttipartisiippitursuma
Kieltopartisiippitursumaton

Riimit

-ursuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tursua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tursua