tus­kai­le­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: tuskailla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä tuskailla

Esimerkkilauseet

— Tuskaileminen on lopulta kuitenkin vallan hyödytöntä, — koetin lohduttaa.
— Kaarle Halme, Arkadia
Tuskaileminen ei täällä mitään auttanut, vaan kohtalon kivirekeä oli vedettävä kärsivällisesti, tuuma tuumalta, vaikka konttaamalla, ojentaen kuolon silmänräpäyksessä jutkon pään nuorempien hartioille.
— Eino Railo, Havuseppele