ty­päk­kä

adjektiivi/ˈtypækːæ/
Jaa

Merkitys

  1. (Kasvitiede)lehtilapa, jonka tyvi tai kärki on kuin poikki leikattu

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.truncate
  • ruotsitvär
  • norjatverr

Esimerkkilauseet

— Lehdet selvästi monisuonisia, tasasoukan kotelon levyisiä; kotelon kumpiki kieli ylempää typäkkä; pähkylät selväjuomuisia.
Elias Lönnrot, Flora fennica
─ Varsi ed.; aluslehdet lapiomaisia ─ suikeita, karviaisia; kehto vaalakka, hatuinen t. pisakarvainen, m. typäkkä-pohjainen, nirkoilla sisäsuomuilla; kukan laide ulkopuolelta karvainen t. ripsinen.
Elias Lönnrot, Flora fennica
Pileaattinen lakki on joskus typäkkä mutta yleisemmin hyllymäinen, ohut ja pieni, kynnenkokoinen.
Wikipedia: Riukukääpä

Englanninkieliset vastineet

  • truncate

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitypäkkä
Genetiivitypäkän
Partitiivitypäkkää
Essiivitypäkkänä
Translatiivitypäkäksi
Inessiivitypäkässä
Elatiivitypäkästä
Illatiivitypäkkään
Adessiivitypäkällä
Ablatiivitypäkältä
Allatiivitypäkälle
Abessiivitypäkättä

Riimit

-ypækːæ

Kaikki riimit

Lähteet