u­jos­te­le­mi­nen

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

u-jos-te-le-mi-nen (6 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: ujostella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä ujostella

Esimerkkilauseet

Hän oli sievä ja suloinen, mutta ujosteleminen esti aluksi liikehtimisestä saman välittömän sulavuuden, mikä ilmeni arkioloissa ja etenkin honkametsässä — silloin kerran.
— Kaarle Halme, Taistelu ehjästä elämästä
Ei se ollut kovin mones ilta Jaakon tulon jälkeen, kun hän ujostellen pyysi isännältä, saisiko koettaa tehdä astiaa; tuo ujosteleminen tuli siitä, kun hän pelkäsi, ett'ei semmoista haaskaajaa, kuin hän on, päästettäisi työkalujen ja ainetten ääreen.
— Pietari Päivärinta, Tintta Jaakko
Ujosteleminen ei kuulunut Greetan luonteeseen.
— Amy le Feuvre, Pieni palvelustyttö

Etymologia

ujostella + johdin -minen

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ujosteleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ujosteleminen