um­mik­ko

adjektiivi, substantiivi/ˈumːikːo/
Jaa

Merkitykset

  1. sellainen, joka taitaa vain omaa äidinkieltään
  2. vain omaa äidinkieltään taitava ihminen

Etymologia

umpi- + johdin -ikko

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsienspråkig

Esimerkkilauseet

— Eihän sen kanssa tule puhumisesta mitään, joka on "ummikko", ei osaa suomea, ei halaistua sanaa.
Kauppis-Heikki, Tarinoita ja tapahtumia
Kaikki papit kyllä eivät liene olleet semmoisia ummikoita; mutta suurin osa heistä käytti epäilemättä suomenkieltä omanaan.
Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet
Tehtävään siirtyessään hän oli vakuutusalan ummikko, mutta oppi alan nopeasti.
Wikipedia: Lauri Kristian Relander

Esiintymistiheys

4 747 esiintymää · 1.8 / milj.

Suomi24
2.1
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 4, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviummikko
Genetiiviummikon
Partitiiviummikkoa
Essiiviummikkona
Translatiiviummikoksi
Inessiiviummikossa
Elatiiviummikosta
Illatiiviummikkoon
Adessiiviummikolla
Ablatiiviummikolta
Allatiiviummikolle
Abessiiviummikotta

Riimit

-umːikːo

Kaikki riimit

Lähteet