u­noh­tu­mat­to­mas­ti

Unohtumattomasti painui Marcellan muistiin hänen edessään oleva kuva — jykevä, tumma rakennus satumaisessa valaistuksessa kimaltelevine goottilaisine akkunoineen — joen sinervä juova, jonka pinnalla levottomat valonsäteet heijastuivat — ohi kiitävä höyrylaiva kirkkaasti valaistune kajuuttineen — ja tuossa hänen edessään tuo tuttu, tumma hahmo.

Unohtumattomasti Gregor muistaa syntymäaamun tuskan ja riemun.

Bassoäänet rikkovat rauhan ja saavat vastauksekseen rakastetun teemasta tutun melodian, jonka soittavat unohtumattomasti huilu ja oboet.