Asiasanasto.fi

urheileminen

substantiivi

/ˈurhei̯leminen/

Johdettu sanasta: urheilla

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä urheilla

Etymologia

urheilla + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Urheilemisen hyve Antiikin kreikkalaisille urheileminen oli hyve, jota jokaisen vapaan kreikkalaisen odotettiin harrastavan.

Wikipedia: Antiikin urheilu

Urheileminen liitettiin koulujen toimintaan ja yliopistojen väliset ottelut tulivat suosioon.

Wikipedia: Japanin urheilu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviurheileminen
Genetiiviurheilemisen
Partitiiviurheilemista
Essiiviurheilemisena
Translatiiviurheilemiseksi
Inessiiviurheilemisessa
Elatiiviurheilemisesta
Illatiiviurheilemiseen
Adessiiviurheilemisella
Ablatiiviurheilemiselta
Allatiiviurheilemiselle
Abessiiviurheilemisetta

Riimit

-eminen

Kaikki riimit