ur­hei­le­mi­nen

substantiivi/ˈurhei̯leminen/
Jaa

Johdettu sanasta: urheilla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä urheilla

Etymologia

urheilla + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Urheilemisen hyve Antiikin kreikkalaisille urheileminen oli hyve, jota jokaisen vapaan kreikkalaisen odotettiin harrastavan.
Wikipedia: Antiikin urheilu
Urheileminen liitettiin koulujen toimintaan ja yliopistojen väliset ottelut tulivat suosioon.
Wikipedia: Japanin urheilu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviurheileminen
Genetiiviurheilemisen
Partitiiviurheilemista
Essiiviurheilemisena
Translatiiviurheilemiseksi
Inessiiviurheilemisessa
Elatiiviurheilemisesta
Illatiiviurheilemiseen
Adessiiviurheilemisella
Ablatiiviurheilemiselta
Allatiiviurheilemiselle
Abessiiviurheilemisetta

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet